The reception of the Merce Cunningham Dance Company and John Cage’s visit to Helsinki in 1964 revealed local, Finnish aesthetic priorities. In the dance critics’ texts, Cunningham’s style seemed to create confusion, for example, with its mixture of styles visà- vis avant-garde music. Music critics, mainly avantgarde and jazz musicians, had high expectations for this theatrical event. In their reviews, comparisons were made between Cunningham’s style and the productions of Anna Halprin. In this paper, I analyse the cultural perspectives of this encounter and utilize the theoretical framework of Thomas Postlewait’s pattern of cultural contexts. Additionally, I follow David M. Levin’s argumentation about changes in aesthetics. Local and foreign conventions become emphasized in this kind of a transnational, intercultural encounter. Time and place are involved in the interpretations of the past as well as later in the processes of forming periods.

Merce Cunningham, John Cage ja Cunninghamin tanssiryhmä vierailivat Helsingissä vuonna 1964. Esitystapahtuman kritiikit heijastelivat suomalaisten vastaanottajien omia esteettisiä mieltymyksiä, vallitsevia ilmiöitä ja käytäntöjä. Cunninghamin koreografinen tyyli, eri tanssityylien ja genrejen synteesi yhdistettynä avantgarde musiikkiin, lähinnä hämmensi tanssikriitikoita. Musiikkikriitikot – pääasiassa avantgarde- ja jazzmusiikin edustajia – odottivat innokkaina Cagen Suomen vierailua. Esitysarvioissaan he vertailivat Cunninghamin koreografista tyyliä Anna Halprinin tuotantoon. Teoreettisina viitekehyksinä käytän artikkelissani Thomas Postlewaitin ja David M. Levinin argumentaatioita tarkastellessani esitystapahtuman kontekstualisointia sekä ajallisia esteettisiä muutoksia. Ylirajaisissa, kulttuurienvälisissä kohtaamisissa paikalliset ja ”vieraat” näkemykset, intentiot ja käytännöt korostuvat. Aika ja paikka ovat läsnä menneisyyden tulkinnoissa aivan kuten ajallisten identiteettien muodostumisprosesseissa myöhemmin.

Back to front page