In this article I discuss movement imagery and perceptual strategies as tools in enhancing performative acts of playing music and composing performance material combining music and dance.
In my earlier research I have introduced the concept of multiple embodiment in classical ballet and developed co-authored choreography with dancers. The concept of multiple embodiment in ballet suggests treating the fixed vocabulary as qualitatively open and therefore a basis for interpretation, improvisation and composition of new dance material. Directing the dancer’s experience in an open-ended way with movement imagery and perceptual strategies gave the performer new, sometimes surprising information about performance possibilities and thereby enhanced interpretation of dance material. (Salosaari 2001) Movement imagery has helped creating open-ended tasks in dance and thus enabled co-authoring in dance making projects. (Salosaari 2007; Salosaari 2009).
Not only dance, but other art forms as well, are embodied. In playing a musical instrument, the sound is made using body movements. In workshops with a musician and a dancer, reported in this article, I ask whether the tools created for dance creation would work also in music making. I ask whether movement imagery and perceptual strategies can initiate music interpretation and improvisation?
Havaitseminen ja liikemielikuvat musiikkia ja tanssia yhdistävien esittävien tapahtumien työkaluina.
Tässä artikkelissa keskustelen mahdollisuudesta käyttää liikkeellisiä mielikuvia ja havainnoimisen strategioita keinoina tukea musiikkia ja tanssia yhdistävien esitysten luomista. Aikaisemmassa tutkimuksessani olen esitellyt klassisen baletin ’multiple embodiment’ käsitteen ja kehittänyt yhteistoiminnallista koreografiaa baletin pohjalta yhdessä tanssijoiden kanssa. Edellä mainittu käsite ehdottaa, että baletin määriteltyä liikesanastoa käsiteltäisiin laadullisesti avoimena ja siten pohjana tulkinnoille, improvisaatiolle ja uuden tanssimateriaalin luomiselle. Tanssijan kokemuksen suuntaaminen avoimesti liikemielikuvien ja havaitsemisen avulla antoi esiintyjälle uutta, joskus yllättävää informaatiota esittämisen mahdollisuuksista ja siten edisti tanssimateriaalin tulkintaa. (Salosaari 2001) Liikemielikuvat ovat edistäneet avoimien tehtävien luomista tanssiin ja siten edesauttaneet yhteistoiminnallisia tanssiprojekteja (Salosaari 2007; Salosaari 2009).
Myös muut taidemuodot, tanssin ohella, ovat kehollisia. Musiikki-instrumenttia soitettaessa ääni syntyy kehon liikkeiden avulla. Tässä artikkelissa kerron musiikkia ja tanssia yhdistävistä työpajoista. Kysyn, toimivatko tanssin tekemiseen luodut työkalut myös musiikin luomisessa. Tutkin sitä, voivatko liikemielikuvat ja havainnoimisen strategiat olla musiikin tulkinnan ja improvisaation lähtökohtia?