|
The career of a dancer in Western concert dance is often short, owing to factors such as family, injuries, low level of income, change of interests, unemployment, ageing, and frustration with working conditions. In this field, career transition has been portrayed as a multi-layered and comprehensive life change in which one of the key features is the loss of the identity as an artist. Despite this general understanding, there is little research on dancers’ identity and its possible relation to career transition. The paper focuses on describing the relationship between a dancer’s identity and injury based career transition through concepts of self and identity drawn from social psychology. The concepts of the self and identity are described through the metaphor of a circle that consists of three layers: the innermost (the self), the middle (the personal identity) and the outermost (the social identity) layer. In the article, the function of these layers and their inter-relationships in dancer identity is approached by interpreting stories constructed from the interviews of three former Finnish contemporary dance artists. The paper reveals that the vocational identity of the interviewed dancers is emphasized differently. This suggests a connection especially between the occupational (e.g. social) identity and the personal identity. In relation to career transition, attachment to dancer identity by the interviewees is described either as a facilitating or hindering factor. Thus the article suggests that the attachment to dancer identity does bear significance to the process of the life change of dancers.
|
|
Tanssijan uraa länsimaisen taidetanssin piirissä on luonnehdittu lyhyeksi. Ura päättyy esimerkiksi perhesyiden, loukkaantumisten, matalan palkkatason, mielenkiinnon kohteiden vaihtumisen, työttömyyden, ikääntymisen ja tanssin kentän työoloihin turhautumisen vuoksi. Urasiirtymää on kuvattu monikerroksiseksi ja kokonaisvaltaiseksi elämänmuutokseksi, jossa taiteilijaidentiteetin menettäminen on keskeistä. Silti tutkimusta tanssijan identiteetistä ja sen mahdollisesta suhteesta urasiirtymään on varsin vähän. Tämän artikkelin tavoitteena on tarkastella tanssijan identiteetin ja loukkaantumiseen päättyneen aktiiviuran ja urasiirtymän välistä suhdetta sosiaalipsykologisten identiteettikäsitteiden avulla. Minuuden ja identiteetin käsitteet kuvataan artikkelissa ympyränä, joka koostuu kolmesta kerroksesta: sisemmästä (minuus), keskimmäisestä (henkilökohtainen identiteetti) ja ulommasta (sosiaalinen identiteetti). Tämän avulla lähestytään kolmen entisen suomalaisen nykytanssijan analysoituja kertomuksia. Artikkeli tuo ilmi, että haastateltujen nykytanssijoiden ammatillinen identiteetti kiinnittyy eri tavoin identiteetin alakäsitteisiin; keskeistä on ymmärtää sosiaalisen identiteetin ja henkilökohtaisen identiteetin mahdollinen yhteys. Kiinnittyminen identiteettiin nähdään joko urasiirtymää helpottavana tai sitä viivästyttävänä. Artikkeli ehdottaa, että tanssijaidentiteettiin kiinnittyminen on merkityksellistä elämänmuutoksen prosessissa.
|